Group exhibition
Not Enough Room to Swing a Cat
16.2.-28.3.2024

Helsinki Contemporary’s second exhibition of the spring season, Not Enough Room to Swing a Cat, introduces three names new to our gallery: Anton Alvarez, Jussi Goman and Santeri Lehto. The trio shares a common stylistic approach: abstract minimalism – but not the nostalgic, lukewarm variety. Their brand of abstract minimalism revolves around each creator’s clever and inimitable use of curious, disarming gestures to tease out and reinvent something beautiful and special.

The paintings and sculptures in this group exhibition are woven together in a subtle, porous dialogue. They call out to each other, inciting collisions, their quirky forms and surprising gestures clashing headlong with preconceived assumptions and expectations. Something momentous announces its arrival, while at the same moment something deeply personal slips from our grasp – displayed together, the featured paintings and sculptures freeze this back-and-forth traffic in a densified form. Some of the paintings are steeped in elegant silence (Lehto), while others revel in spontaneous fullness (Goman) – and who could possibly overlook the fact that sculptures are basically brutalist candy (Alvarez)?

Goman’s paintings derive their forceful energy from their abundance and from collisions between seemingly mismatched elements, while Lehto’s paintings derive their intensity from exquisitely controlled and carefully meditated gestures of immense subtlety. The paintings are rounded out by the dramatic contrasts of Alvarez’s sculptures, which play adventurously with shapes and colours, employing subtle humour in their subversion of conventional expectations. 

Not Enough Room to Swing a Cat courageously imparts its own visual narrative as part of a historical continuum. Through contrasts and clashes, the exhibition reconciles opposites in a grand, startling back-and-forth of feminine and masculine expression, deconstruction of form and its creative reconstruction, the paintings and sculptures merging in a riot of colour and dance of sweet misshapenness and misshapen sweetness.

 

Anton Alvarez (b. 1980) is a Swedish-Chilean artist, currently based in Stockholm. He graduated from the Royal College of Art, London, UK in 2012. Oscillating between expression and constraint and advancing technological innovation while also utilising traditional craftsmanship, Alvarez’s sculptural forms challenge our perception of weight and gravity and appear both of this world and utterly separate from it. His practice focuses on the design of systems and the creation of tools and processes for producing sculptural objects and architecture.

Recent solo exhibitions include Millesgården, Stockholm, Sweden (2022); Bishopsgate 100, London, UK (2022), Huxley-Parlour, London, UK (2021); Larsen Warner, Stockholm, Sweden (2019); Church San Bernardino alle Monache, Milan, Italy (2019); Espace Muraille, Geneva, Switzerland (2018); National Centre for Craft and Design, UK (2016); Xue Xue Institute, Taiwan (2016); Salon 94, NY (2015). In September 2019 Alvarez was included included in the 10th Korean ceramic Biennale. Selected group shows include Clay Keramikmuseum, Middelfart, Denmark (2019); New Art centre, Roche Court, UK (2018); Daelim Museum, Seoul, Korea and the Texture Museum, Belgium. Alvarez’s work is included in the public collections of the Nationalmuseum, Stockholm, Sweden; Denver Art Museum, Colorado, USA and the Röhsska Museum, Gothenburg, Sweden as well as many prominent private collections.

Jussi Goman (b. 1980) is a visual artist born in Pudasjärvi, who lives and works in Riihimäki. He gratuated as a Master of Fine Arts from the Finnish Academy of Fine Arts in 2008. Goman is known for his colorful acrylic paintings executed with broad brushstrokes, combining humor, movement, and lightness. The painterly elements of his works and the surprising visual narratives together create a rich and multi-layered ensemble. Goman's oeuvre also reveals a profound interest in art history, which is evident in his ability to reinterpret and playfully break the conventions of painting. Recently, Goman has expanded his expression to ceramic sculptures, bringing the world of his paintings into a new dimension.

Jussi Goman has organized numerous solo exhibitions and participated in many group and joint exhibitions both in Finland and internationally. His works are included in several significant collections, including the Museum of Contemporary Art Kiasma, the Saastamoinen Foundation Collection, and the HAM Helsinki Art Museum. In 2020, Goman was awarded the William Thuring Main Prize by the Finnish Art Society.

Santeri Lehto (b. 1982, Lappeenranta, Finland) uses a kind of minimalism, and carefully considered analytical naivety, as his stylistic means. First the viewer notices the childish nature of the works and a certain kind of visual simplicity, but the immersion in the symbolic space of the paintings reveals their completely different, almost paradoxical nature. The deconstruction of Lehto’s paintings reveals how visual simplicity underscores the extremely complex and endless question and mystery of existence. So maybe the most important thing in Lehto’s works is not what you see, but what you can’t see.

Santeri Lehto graduated as a visual artist from the Lahti University of Applied Sciences’ Art Institute in 2013 and as a puppet designer from the School of Arts and Crafts in 2005. He lives and works in Helsinki, Finland. Lehto has held many solo and group exhibitions, latest at Gallery Huuto in 2023, and Alzueta Gallery in Barcelona, Spain, and Gallery Snow in Berlin, Germany in 2022. He took part in the Young Artist’ Exhibition at Kunsthalle Helsinki in 2011 and his works are found in numerous private collections.

Helsinki Contemporaryn kevätkauden toinen näyttely Not Enough Room to Swing a Cat esittelee galleriassa kolme uutta tekijää. Anton Alvarezia, Jussi Gomania ja Santeri Lehtoa yhdistää kaikkia tekojen sama suunta: abstrakti minimalismi. Kyse ei ole nostalgiasta tai vanhan lämmittelystä, vaan kunkin tekijän omintakeinen, ovela ja hauskalla tavalla outo ele yllyttää ja uudistaa jonkin erityisen ja kauniin tuottamista.

Ryhmänäyttely tuo yhteen maalauksia ja veistoksia pehmeästi, herkästi, huokoisestikin. Teokset vetävät toisiaan puoleensa tavalla, jossa oletettu ja odotettu törmäävät yllättävään ja hieman vinksahtaneeseen elekieleen ja muotoon. Jotakin komeaa on tulossa ja omakohtaista menossa – yhdessä teokset saavat aikaan liikkeen tihentymisen, täsmentymisen. Näyttelyssä maalaus täyttyy elegantilla hiljaisuudella (Lehto) tai se antaa tilaa omaehtoiselle täyteläisyydelle (Goman), unohtamatta sitä miten veistokset ovat kuin brutaalia karkkia (Alvarez). 

Jussi Gomanin kohdalla maalaukset saavat energiansa runsaudesta, näennäisesti poissulkevien elementtien välisestä törmäyskurssista, kun taas Santeri Lehdon maalausten läsnäolo tulee esiin erinomaisen harkituilla ja hallituilla pienillä eleillä. Maalauksia täydentää Anton Alvarezin veistokset, jotka surutta hienovaraisella huumorilla leikkivät teosten muodoilla ja väreillä, ladatuilla ennakko-odotuksilla ja rajuillakin kohtaamisilla.

Not Enough Room to Swing a Cat kertoo rohkeasti visuaalista tarinaa osana historiallista jatkumoa. Näyttely käy vastakohtien kautta ja myötä kohti komeaa ja hämmentävää vuorovetoa, jossa yhdistyy feminiininen ja maskuliininen ilmaisu, muodon rikkominen ja sen luova takaisin kiinnittäminen – unohtamatta värimaailman samanaikaisuutta, suloisen rujouden ja rujon suloisuuden kanssakäymisessä.

 

Anton Alvarez (s. 1980) on ruotsalais-chileläinen taiteilija, joka asuu ja työskentelee tällä hetkellä Tukholmassa. Hän valmistui Lontoon Royal College of Artista vuonna 2012. Alvarez hyödyntää ilmaisun rajoja koettelevissa teoksissaan niin teknologisia innovaatioita kuin perinteisiä käsityötaitojakin. Teosten veistokselliset muodot haastavat käsityksemme painosta ja painovoimasta, ja ne näyttävät yhtä aikaa olevan tästä maailmasta ja täysin sen ulkopuolelta. Alvarez suunnittelee järjestelmiä ja luo työkaluja ja prosesseja, joiden avulla syntyy veistoksellisia esineitä ja arkkitehtuuria.

Alvarezin yksityisnäyttelyitä on viimeisimpänä ollut esillä Millesgården Museossa Tukholmassa (2022), Bishopsgate 100 –näyttelytilassa Lontoossa (2022), Huxley-Parlour –galleriassa Lontoossa (2021), Larsen Warner -galleriassa Tukholmassa (2019), San Bernardino alle Monache -kirkossa Milanossa (2019), Espace Muraille -galleriassa Genevessä (2018), National Centre for Craft and Design -keskuksessa Isossa-Britanniassa (2016), Xue Xue Institutessa Taiwanissa (2016) ja Salon 94 -galleriassa New Yorkissa (2015). Syyskuussa 2019 Alvarez oli mukana 10. kerran järjestetyssä Korean kansainvälisessä keramiikkabiennaalissa. Hänen töitään on ollut mukana ryhmänäyttelyissä muun muassa CLAY Keramikmuseumissa Tanskan Middelfartissa (2019), Roche Courtin New Art Centressä Isossa-Britanniassa (2018), Daelim Museumissa Etelä-Korean Soulissa ja Texture Museumissa Belgiassa. Alvarezin teoksia kuuluu Ruotsin kansallismuseon (Tukholma), Denver Art Museumin (Colorado, Yhdysvallat) ja Röhsska museetin (Göteborg) kokoelmiin sekä moniin merkittäviin yksityiskokoelmiin. 

Jussi Goman (s. 1980) on Pudasjärvellä syntynyt kuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Riihimäellä. Kuvataideakatemiasta kuvataiteen maisteriksi vuonna 2008 valmistunut Goman on tunnettu värikkäistä, levein siveltimenvedoin toteutetuista akryylimaalauksistaan, joissa yhdistyy huumori, liike ja keveys. Hänen teostensa maalaukselliset elementit sekä yllättävät visuaaliset tarinat luovat yhdessä rikkaan ja monitasoisen kokonaisuuden. Gomanin tuotannossa on havaittavissa myös syvällinen kiinnostus taidehistoriaan, mikä ilmenee hänen kyvyssään uudelleen tulkita ja leikitellä, rikkoa maalauksen konventioita. Viime aikoina Goman on laajentanut ilmaisuaan keraamisiin veistoksiin, tuoden maalaustensa maailman uuteen ulottuvuuteen. 

Jussi Goman on järjestänyt lukuisia yksityisnäyttelyitä ja osallistunut moniin ryhmä- ja yhteisnäyttelyihin sekä Suomessa että kansainvälisesti. Hänen teoksiaan sisältyy useisiin merkittäviin kokoelmiin, mukaan lukien Nykytaiteen museo Kiasma, Saastamoisen säätiön kokoelma ja HAM Helsingin taidemuseo. Vuonna 2020 Gomanille myönnettiin Suomen taideyhdistyksen William Thuring -pääpalkinto.

Santeri Lehto (s. 1982, Lappeenranta) käyttää tyylikeinoinaan eräänlaista minimalismia ja huolellisesti harkittua analyyttista naiiviutta. Ensin katsoja huomaa teosten lapsellisen olemuksen ja tietynlaisen visuaalisen yksinkertaisuuden, mutta uppoutuminen maalausten symboliseen tilaan tuo niistä esiin täysin erilaisen, lähes ristiriitaisen luonteen. Lehdon maalausten merkitysten syvempi tarkastelu osoittaa, kuinka visuaalinen yksinkertaisuus alleviivaa olemassaolon äärimmäisen monimutkaista ja loputonta kysymystä ja mysteeriä. Ehkä Lehdon teoksissa tärkeintä ei olekaan se mitä näet, vaan se mitä et näe.

Santeri Lehto valmistui kuvataiteilijaksi Lahden ammattikorkeakoulun Taideinstituutista vuonna 2013 ja nukkemuotoilijaksi Käsi- ja taideteollisuusoppilaitoksesta vuonna 2005. Hän asuu ja työskentelee Helsingissä. Lehdolla on ollut monia yksityis- ja ryhmänäyttelyitä, viimeisimpänä Galleria Huudossa vuonna 2023, sekä Alzueta Galleriassa Barcelonassa ja Galleria Snowssa Berliinissä vuonna 2022. Hänen teoksiaan oli mukana Helsingin Taidehallin Nuoret 2011 -näyttelyssä. Lisäksi Lehdon teoksia kuuluu lukuisiin yksityiskokoelmiin.

Vårsäsongens andra utställning på Helsinki Contemporary, Not Enough Room to Swing a Cat, presenterar tre nya konstnärer i galleriet. Inriktningen på abstrakt minimalism i verken förenar Anton Alvarez, Jussi Goman och Santeri Lehto. Det handlar inte om nostalgi eller omstuvning, utan varje konstnärs egen gest, säregen, fyndig och presenterad på ett kul sätt, som överraskar och förnyar den speciella och vackra produktionen.

Grupputställningen för samman målningarna och skulpturerna mjukt, känsligt, ja, till och med poröst. Verken attraherar varandra på ett sätt där det förmodade och det förväntade stöter ihop med en överraskande och lite galen gestik och form. Något praktfullt är på kommande och något självupplevt är på språng - tillsammans åstadkommer verken en förtätning och precisering av rörelsen. På utställningen är måleriet fyllt av elegant tystnad (Lehto) eller så ger det plats åt en spontan riklighet (Goman), inte att förglömma det faktum att skulpturerna liknar brutala karameller (Alvarez).

I fråga om Jussi Goman får målningarna sin energi ur ymnigheten, från de till synes ömsesidigt uteslutande elementen på kollisionskurs, medan närvaron i Santeri Lehtos målningar framträder genom superbt övervägda och små behärskade gester. Målningarna kompletteras av Anton Alvarez skulpturer, som sorglöst och med diskret humor leker med verkens former och färger, laddade förväntningar och våldsamma möten, till och med.

Not Enough Room to Swing a Cat skildrar djärvt en visuell historia som en del av ett historiskt kontinuum. Genom och med sina motsatser drar utställningen växelvis mot det praktfulla och förbryllande, där det feminina och maskulina uttrycket förenas, bryter formen och återskapar den på ett kreativt sätt – utan att förglömma det samtidiga i färgvärlden, i umgänget med den charmiga deformationen och den deformerade charmen.

 

Anton Alvarez (f. 1980) är en svensk-chilensk konstnär, för närvarande baserad i Stockholm. Han utexaminerades från Royal College of Art i London 2012. Alvarez skulpturala former utmanar vår uppfattning om tyngd och tyngdkraft, de oscillerar mellan det uttryckande, det begränsande och innovativ spetsteknologi, samtidigt som de är skapade med traditionella hantverksmetoder och framstår som både av den här världen och som helt skilda från den. Hans praktik fokuserar på systemdesign och att ta fram verktyg och processer för att producera skulpturala objekt och arkitektur. 

Bland hans senaste separatutställningar kan nämnas Millesgården Museum i Stockholm (2022), Bishopsgate 100 utställningslokalen i London (2022), galleri Huxley-Parlour i London (2021), galleri Larsen Warner i Stockholm (2019), kyrkan San Bernardino alle Monache i Milano (2019), Espace Muraille i Genève (2018), National Centre for Craft and Design i Storbritannien (2016), Xue Xue Institute i Taiwan (2016) och Salon 94 i New York (2015). I september 2019 deltog Alvarez i den tionde internationella koreanska keramikbiennalen. Ett urval grupputställningar omfattar CLAY Keramikmuseum Danmark i Middelfart (2019), Roche Court New Art Centre i Storbritannien (2018), Daelim Museum i Seoul, Korea, och Texture Museum i Belgien. Alvarez verk finns representerade i de offentliga samlingarna på Nationalmuseum i Stockholm, Denver Art Museum i Colorado, USA, och Röhsska museet i Göteborg, samt i många framstående privata samlingar.

Jussi Goman (f. 1980), bildkonstnär, är född i Pudasjärvi och bor och arbetar i Riihimäki. Goman, utexaminerad som magister i bildkonst från Bildkonstakademin 2008, är känd för sina färgstarka akrylmålningar utförda med breda penseldrag, där humor, rörelse och lätthet förenas. De måleriska elementen i hans verk såväl som de överraskande visuella berättelserna skapar tillsammans en rik och mångbottnad helhet. I Gomans produktion märks också ett djupt intresse för konsthistorien, vilket tar sig uttryck i hans förmåga att omtolka och leka och bryta mot måleriets konventioner. På senaste tiden har Goman breddat sitt uttryck till keramiska skulpturer, vilket gett hans måleriska värld en ny dimension. 

Jussi Goman har haft ett flertal separatutställningar och deltagit i många grupp- och gemenskapsutställningar såväl i Finland som internationellt. Hans verk finns representerade i flera viktiga samlingar, däribland Museet för nutidskonst Kiasma, Saastamoinen stiftelsens konstsamling och HAM Helsingfors konstmuseum. År 2020 tilldelades Goman huvudpriset
av Finska konstföreningens William Thuring-pris.

Santeri Lehto (f. 1982 i Villmanstrand, Finland) använder ett slags minimalism och en noggrant övervägd analytisk naivitet som stilistiskt medel. Det första en betraktare lägger märke till är verkens barnsliga karaktär och deras visuella enkelhet, men när man låter sig sjunka ner i målningarnas symboliska rum avslöjas en till synes nästan paradoxal karaktär hos dem. Dekonstruktionen av Lehtos målningar avslöjar hur den visuella enkelheten tydliggör den extremt invecklade och eviga frågan om tillvaron och dess mysterium. Så kanske det viktigaste i Lehtos verk inte är det som du ser, utan det som du inte kan se.

Santeri Lehto utexaminerades 2013 som bildkonstnär från Lahtis konstinstitut samt 2005 som dockdesigner från Konstindustriella högskolan. Han bor och arbetar i Helsingfors. Lehto har haft många separat- och grupputställningar, senast på Galleri Huuto i Helsingfors 2023, Alzueta Galleri i Barcelona och Galleri Snow i Berlin 2022. Han deltog i utställningen De unga på Helsingfors Konsthall 2011 och hans verk finns representerade i ett flertal privata samlingar.