Helsinki Contemporary is delighted to open its autumn season with Emma Ainala’s solo exhibition Season of the Witch. As a whole, the new exhibition addresses themes that Ainala has dealt with before, and takes them ever deeper. Deeper into the forest, into the world of fairy tales, and into places that few can reach.
Ainala is known for her prolific, detailed works that explore mythologies and a variety of spaces, both physical and digital – some even imagined. The inner worlds of these new works are governed by their own rules. Mingled together in them can be the everyday, the sublime, and multiple other levels, unquestioned, as in a dream. The oppressive-looking interiors of the new body of works could be compared to untamed outdoor spaces, to the realms of witches and vampires. In both the walls that close in on us and the verdant exteriors we can make out figures from the realms of fairy tale, like forces of rescue or consolation, stories in which we can immerse ourselves or escape.
Problematization of the gaze, awareness of its highly charged nature, and of the internalized gaze, is a recurrent theme in Ainala’s works. The characters in them avert their gaze, indifferent. The figures in these paintings seem to be trying to escape our gaze, into an interior world of their own. Perhaps within them they discover an elemental force, the vampire and the witch – the fairy-tale figure whose wings carry it away.
The colour world of the paintings also shifts from the pastel-shaded mist of the interiors and previous exhibitions to green and brown, earthy, elemental colours, and to their opposite, to bright, primary colours. The rhythm of the exhibition arises in the interplay between the large, detailed paintings and the small ones. For Ainala a painting is a tool of self-expression and a source of delight, which is evident in the unrestrained quality of both the medium and the subject matter.
Ainala’s works make no attempt to direct the way we look, rather, they remain open to the recipient’s own feelings and interpretations. “The remoteness and enigmaticness of the figures remind us of our own inner viewers, who want to know what the figures want, represent or manifest. The utopian edge to the works is, in fact, bound up with the insight that in fact nothing is strange or obscure. There are only meanings in which, for one reason or another, I either want to participate or not. Those reasons are then either more or less noble and base, profound and obvious, interesting and banal,” writes Petteri Enroth in the catalogue accompanying the exhibition.
The atmospheres of Season of the Witch take us into a level of the unconscious, into worlds before words. Tendrils of powerful symbolism are sent out by each of the large-format paintings. It is up to the viewer to decide what those symbols mean.
A catalogue of Emma Ainala’s artistic works is being published to accompany the exhibition, with the support of the Saastamoinen Foundation.
Emma Ainala (b. 1989, Helsinki) graduated from the Academy of Fine Arts, Helsinki, in 2013 and has been actively exhibiting ever since. Her first solo museum exhibition was at Mikkeli Art Museum in 2017, followed by an extensive solo showing at Jyväskylä Art Museum in 2019. In 2020, she had a solo exhibition at Hyvinkää Art Museum. In spring 2018, Ainala was invited to participate in the tradition-steeped Spring Exhibition at Kunsthal Charlotteborg in Copenhagen. Her works are represented in the Saastamoinen Foundation Art Collection, Niemistö Collection, Mikkeli Art Museum’s collections, and others.
Helsinki Contemporarylla on ilo käynnistää syyskausi Emma Ainalan yksityisnäyttelyllä Season of the Witch. Uusi näyttelykokonaisuus kuljettaa taiteilijan jo aikaisemmin käsittelemiä teemoja yhä syvemmälle. Syvemmälle metsään, tarujen maailmoihin ja omiin tiloihin, paikkoihin, joihin harvalla on pääsy.
Runsaista ja yksityiskohtia pursuavista, mytologioita ja erilaisia tiloja – niin fyysisiä kuin digitaalisia ja kuviteltujakin – tutkivista teoksistaan tunnetun Ainalan maalausten sisäisissä maailmoissa pätevät omat sääntönsä. Niissä voivat sekoittua arkinen, ylevä ja monet muut tasot kyseenalaistamatta, kuten unissa. Uuden kokonaisuuden ahdistavina näyttäytyvät sisätilat vertautuvat kesyttämättömiin ulkotiloihin, noitien ja vampyyrien valtakuntiin. Niin päälle kaatuvissa seinissä kuin vehreissä ulkokuvissa erottuu tarumaailmojen hahmoja, kuin pelastavina tai lohduttavina voimina, kertomuksina, joiden sisälle upota tai paeta.
Katseen problematisointi, sen latautuneisuuden ja sisäistetynkin katseen tiedostaminen on toistuva aihe Ainalan teoksissa. Hahmojen katseet ovat kääntyneet poispäin, välinpitämättöminä. Maalausten hahmot tuntuvatkin hakeutuvan pois meidän katseiltamme, jonnekin omaan, sisäiseen maailmaansa. Ehkä sisältä päin löytyykin se alkuvoima, vampyyri ja noita – taruhahmo, jonka siivet kantavat pois.
Myös maalausten värimaailma liukuu sisätilojen ja aikaisempien näyttelyiden pastellinsävyisestä udusta vihreisiin ja ruskeisiin, maanläheisiin, alkuvoimaisiin väreihin, mutta toisaalta myös voimakkaisiin perusväreihin. Näyttelyn rytmi syntyy suurien, yksityiskohtaisten ja pienten maalausten vuorottelussa. Maalaus on Ainalalle itseilmaisun väline ja ilon lähde, mikä välittyy niin välineen kuin kuva-aiheidenkin pitelemättömyydessä.
Ainalan teokset eivät pyri ohjailemaan katsomista, vaan pysyvät avoimina vastaanottajan omille tunteille ja tulkinnoille. ”Hahmojen etäisyys ja arvoituksellisuus muistuttavat niistä sisäisistä katsojistamme, jotka haluavat tietää, mitä hahmot tahtovat, edustavat tai ilmaisevat. Teosten utooppinen terä liittyykin oivallukseen siitä, että oikeasti mikään ei ole outoa tai hämärää. On vain merkityksiä, joihin syystä tai toisesta joko haluan tai en halua osallistua. Nämä syyt ovat sitten joko enemmän tai vähemmän jaloja ja matalamielisiä, syviä ja ilmeisiä, kiinnostavia ja latteita”, kirjoittaa Petteri Enroth näyttelyn yhteydessä ilmestyvään katalogiin kirjoittamassaan tekstissä.
Season of the Witchin tunnelmat vievät jonnekin alitajunnan tasolle, maailmoihin ennen sanoja. Voimakas symboliikka rönsyää jokaisesta suurikokoisesta maalauksesta. Jää katsojan päätettäväksi, mitä symbolit merkitsevät.
Näyttelyn yhteydessä ilmestyy Saastamoisen säätiön tukemana julkaisu Emma Ainalan taiteellisesta tuotannosta.
Emma Ainala (s. 1989, Helsinki) valmistui Kuvataideakatemiasta vuonna 2013 ja on osallistunut aktiivisesti näyttelyihin siitä lähtien. Ainalan ensimmäinen museoyksityisnäyttely nähtiin Mikkelin taidemuseossa jo vuonna 2017, ja vuonna 2019 toteutui laaja yksityisnäyttely Jyväskylän taidemuseossa. Vuonna 2020 Ainalalta nähtiin yksityisnäyttely Hyvinkään taidemuseossa. Keväällä 2018 Ainala kutsuttiin perinteikkääseen Spring Exhibition -näyttelyyn Kunsthal Charlotteborgiin Kööpenhaminaan. Hänen teoksiaan on edustettuna mm. Saastamoisen säätiön kokoelmassa, Niemistö-kokoelmassa ja Mikkelin taidemuseon kokoelmissa.
Helsinki Contemporary har glädjen att inleda höstsäsongen med Emma Ainalas separatutställning Season of the Witch. Med sin nya utställning går konstnären djupare in på teman som hon behandlat redan tidigare. Djupare in i skogen, djupare in i sagornas världar och sina inre rum, platser som endast få kan nå.
Ainala är känd för sina rikt detaljerade målningar som utforskar mytologier och olika rum – förutom fysiska även digitala och imaginära. Hon målar världar där egna regler råder: det triviala och det sublima vävs samman, olika nivåer överlappar varandra, som i drömmar. Ångestskapande interiörer varvas med vilda exteriörer, häxors och vampyrers riken. På rasande väggar och i grönskande landskap kan man skönja sagofigurer som ett slags räddande eller tröstande krafter, berättelser som vi kan fly till, sjunka in i.
Att problematisera blicken, att varsebli dess laddning och förmå upptäcka även den inre blicken är ett återkommande motiv i Ainalas verk. Målningarnas gestalter vänder blicken bort, likgiltiga. De tycks överlag söka sig bort från vår åsyn, in i en egen inre värld. Kanske där finns en urkraft, en vampyr eller en häxa – en sagogestalt med vars vingar det är lätt att flyga bort.
Också målningarnas kolorit rör sig från interiörernas och de tidigare utställningarnas pastellfärgade dis mot gröna och bruna, jordnära och urkraftiga färger, men också mot starka grundfärger. Utställningens rytm växer fram ur växelspelet mellan stora, detaljrika och små målningar. För Ainala är måleriet ett sätt att uttrycka sig och en källa till glädje, något som syns såväl i hennes brokiga redskapsval som i hennes ohämmade bildmotiv.
Ainalas verk vill inte styra hur vi ser dem, de förblir öppna för betraktarens egna känslor och tolkningar. ”De distanserade och gåtfulla gestalterna påminner oss om våra inre betraktare som vill veta vad gestalterna önskar, representerar eller uttrycker. Verkens utopiska egg handlar uttryckligen om insikten om att ingenting egentligen är egendomligt eller dunkelt. Det finns bara betydelser som jag av en eller annan orsak antingen vill eller inte vill ta del av. De här orsakerna är sedan mer eller mindre högsinta och lågsinta, djupa och uppenbara, intressanta och triviala”, skriver Petteri Enroth i sin text i utställningskatalogen.
Stämningarna i Season of the Witch för tankarna till det undermedvetna, till världarna före orden. Den starka symboliken finns närvarande i alla stora målningar. Betraktaren får själva uttolka symbolernas betydelse.
I samband med utställningen utges en publikation om Emma Ainalas konstnärliga produktion. Publikationen har understötts av Saastamoinenstiftelsen.
Emma Ainala (f. 1989, Helsingfors) utexaminerades från Bildkonstakademin 2013 och har aktivt deltagit i utställningar sedan dess. Sin första separatutställning på museum hade hon på S:t Michels konstmuseum redan 2017, och två år senaren hade hon en bred separatutställning på Jyväskylä konstmuseum. År 2020 var det dags för en separatutställning på Hyvinge konstmuseum. Våren 2018 inbjöds Ainala att delta i den traditionsrika utställningen Spring Exhibition på Kunsthal Charlottenborg i Köpenhamn. Hennes verk är representerade i bl.a. Saastamoinenstiftelsens, Niemistös stiftelses och S:t Michels konstmuseums samlingar.
Share this exhibition