Helsinki Contemporary

Eeva-Riitta Eerola

11.4.-4.5.2025

Eeva-Riitta Eerola’s paintings seem to materialize like apparitions, exuding effortless simplicity, but also a sense of potency. Echoing her desire to simplify, Eerola has named her new exhibition after a single letter of the alphabet: C. This emblem can be read in many ways: as a visual symbol, as a phoneme, or even as a word. Visually, its shape both encloses and opens outwards, recalling the phase of the lunar cycle when the Moon is visible only as a narrow crescent. In ancient carvings, the map of the Garden of Eden is inscribed as a fertile crescent at the confluence of four rivers, or as a rounded vessel containing paradise.

Abstracted maps, streams and paths are among the prominent recurring elements in Eerola’s paintings, as are hands and eyes. The eye motif is significant in that the letter ‘C’ can represent the English verb ‘to see’, or its imperative form. Eerola’s paintings invite our gaze to roam and for us to immerse ourselves experientially. The eye and the hand can be interpreted as symbolizing the painting process: when painting is reduced to its basic essentials, the eye and manual gesture are the painter’s most important tools.

Eerola’s paintings engage in close study of the way we humans experience images. She is interested in exploring painting’s ability to convey an experience of spatiality and presence. In her new exhibition, spatial experiences are conveyed through images of gardens. Eerola’s gardens are semi-abstract, however, representing more of a conceptual and symbolic space than a physical one.

Eerola’s practice also reflects her interest in the history painting. In the exhibition C, Eerola has drawn inspiration from symbolism, an historic art movement that used symbolic images to suggest emotions and universal human experiences. She first became interested in symbolism after experiencing a death in her family as a teenager. What especially drew her to symbolism was its compelling manner of invoking death, life, continuity, finality and infinity. While preparing for this exhibition, Eerola took inspiration from a beloved painting of her youth, The Garden of Death (1896) by Hugo Simberg, a small-scale depiction of skeletons tenderly caring for uncanny flowers in a garden situated somewhere between the living and the dead.

Thank you to Arts Promotion Centre Finland for supporting the artist’s work.

Eeva-Riitta Eerola pyrkii tekemään maalauksia, jotka ovat kuin ilmestyksiä: yksinkertaisia ja vaivattoman oloisia, mutta vahvoja. Mukaillen tätä Eerolan yksinkertaistamisen halua uuden näyttelyn nimeksi on annettu C. Kirjain c on merkki, jota voi lukea monella tapaa: visuaalisena muotona, äänteenä ja sanana. Muotona se on samaan aikaan sisäänsä sulkeva ja ulospäin avautuva. Kirjain c muistuttaa myös visuaalisesti kuunkierron vaihetta, kun Kuusta näkyy vain kapea sirppi. Vanhoissa kuvakaiverruksissa neljän virran kohtauspaikassa olleen Eedenin puutarhan kartta oli piirretty puolikuun tai paratiisia sisällään pitävän pyöreän astian muotoon, joka muistuttaa c-kirjainta.

Viitteellisten karttojen, virtojen tai polkujen lisäksi Eerolan teoksissa toistuvat silmät ja kädet. Englannin kielessä c kuulostaa samalta kuin sana see, näkemistä merkitsevä verbi tai sen käskymuoto. Silmän ja käden voidaan ajatella kuvaavan myös maalaamista: kun taiteen tekeminen pelkistetään peruselementteihin, katse ja ele ovat maalarin tärkeimmät työkalut.

Eeva-Riitta Eerolan maalaukset tutkivat sitä, miten koemme kuvia. Häntä kiinnostaa maalauksen kyky välittää tilallisuuden ja läsnäolon kokemuksia. Uudessa näyttelyssä maalausten tilallisen kokemuksen paikkana toimii puutarha. Puutarha esiintyy näyttelyssä kuitenkin ennen kaikkea käsitteellisenä ja symbolisena tilana, jota kuvataan vain viitteellisesti.

Taiteilijana Eerola on kiinnostunut maalaustaiteen historiasta ja perinteistä. C-näyttelyyn hän on ammentanut innoitusta symbolismista, joka pyrki kuvaamaan ihmisen tunteita ja yleisinhimillisiä kokemuksia visuaalisten merkkien kautta.

Eerolan nuorena kohtaama kuolema lähipiirissä sai hänet kiinnostumaan symbolismista ensi kertaa teini-ikäisenä. Symbolismissa häntä puhutteli erityisesti sen tapa kuvata kuolemaa, elämää, jatkuvuutta, loppua ja loputtomuutta. Tuttu teos, jonka pariin Eerola palasi tämän näyttelyn valmistelun yhteydessä oli Hugo Simbergin Kuoleman puutarha (1896), pienikokoinen maalaus, jossa luurangot hoivaavat erikoisen näköisiä kukkia elämän ja kuoleman välissä sijaitsevassa puutarhassa.

Kiitos Taiteen edistämiskeskukselle taiteilijan työskentelyn tukemisesta.

Eeva-Riitta Eerola strävar efter att måla målningar som är som uppenbarelser: lätta och utan synbar ansträngning, men kraftfulla. I linje med Eerolas vilja till förenkling har den nya utställningen fått namnet C. Bokstaven c är ett tecken som kan utläsas på många sätt: som en visuell form, som ett ljud och som ett ord. Som form sluter sig c omkring sig själv samtidigt som den öppnar sig utåt. Bokstaven c påminner också visuellt om den månfas då endast en tunn månskära är synlig. På gamla grafiska blad ritades kartan över Edens lustgård – belägen i mötet mellan fyra floder – i form av en halvmåne, bokstaven c, eller ett runt kärl som innesluter paradiset i sig.

Förutom referenskartor, strömmar eller stigar återkommer ögon och händer i Eerolas verk. På svenska och engelska uttalas bokstaven c som ’se’ och ’see’ [si:], verben för seende eller deras imperativformer. Eerolas målningar bjuder in vår blick att vandra omkring i dem och uppleva bilderna. Ögat och handen kan också ses som en beskrivning av måleriet: när vi förenklar konstskapandet till dess grundläggande element är blicken och gesten målarens viktigaste verktyg.

Eerolas målningar utforskar hur vi upplever bilder. Hon är intresserad av måleriets förmåga att förmedla upplevelser av rumslighet och närvaro. På den nya utställningen fungerar trädgården som platsen där man kan uppleva rummet i målningarna. Trädgården framstår dock i första hand på utställningen som ett konceptuellt och symboliskt rum som endast avbildas referentiellt.

Som konstnär är Eerola speciellt intresserad av målarkonstens historia. För utställningen C har hon låtit sig inspireras av symbolismen, som söker avbilda människans känslor och allmänmänskliga upplevelser genom visuella tecken.

Som ung mötte Eerola döden inom sin närmaste krets, något som fick henne att intressera sig för symbolismen redan som tonåring. Det som särskilt tilltalade henne med symbolismen var dess sätt att skildra döden, livet, kontinuiteten, slutet och oändligheten. Ett känt verk som Eerola återvände till i samband med förberedelserna för denna utställning var Hugo Simbergs Dödens trädgård (1896), en liten målning där skelettfigurer sköter om speciella blommor i en trädgård belägen mellan liv och död.

Tack till Centret för konstfrämjande för stöd till konstnärens arbete.

Eeva-Riitta Eerola

Exhibitions

Works